Ilkka Kanervan kuukausikirje, maaliskuu

Hyvä ystävä,

Olen seurannut huolestuneena yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi käytäviä neuvotteluja. Yhä uudestaan
neuvottelijat ovat joutuneet palaamaan lähtöruutuun ja alkuperäiset tavoitteet kestävyysvajeen kuromiseksi
sopimuksen avulla siintävät entistä kauempana.

Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa työntekijöiden keskusjärjestöistä SAK on viimeisenä hyväksynyt
sopimuksen. Kuitenkin useampi SAK:n jäsenliitto on ilmoittanut jättäytyvänsä sovun ulkopuolelle. Sen johdosta
yhteiskuntasopimuksen syntyminen ei ole edelleenkään varmaa, vaan joudumme odottamaan lopullista tietoa
kesäkuuhun asti.

Tätä kautta Suomi joutuu elämään epätietoisuudessa koko kevään. Se ei ollut hallituksen eikä eduskunnankaan
tahto. Liitot pelaavat kovaa peliä aikana, jona sellaiseen ei olisi varaa. Lyhytnäköinen eduntavoittelu vaarantaa
taloudellisen kilpailukykymme ja sitä kautta suomalaisen hyvinvoinnin. Tätä emme olisi kaivanneet näinä vaikeina
aikoina.

Yhteiskuntasopimus on tärkeä, mutta se ei syntyessään riitä alkuunkaan ratkaisemaan Suomen taloutta vaivaavia
rakenteellisia ongelmia. Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu vahvistavan julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla,
kun alkuperäinen tavoite oli 2 miljardia. Siten tällä vaalikaudella on vielä pakko varautua kipeisiin, koko
yhteiskuntarakenteeseen iskeviin leikkauksiin.

Kaikkein olennaisin kysymys on se, miten Suomen talous saadaan jälleen kasvu-uralle. Millä keinoin luodaan yli
100 000 uutta yksityissektorin työpaikkaa ja pudotetaan työttömyys Saksan tasolle? Miten teemme yrittämisestä ja
työnteosta jälleen Suomessa kannattavaa? Mitkä ovat ne innovaatiot, joilla vientimme lähtee taas porskuttamaan?
Paljon on tehtävää ja aika hupenee kuin hiekka tiimalasissa.

Mahdollisia toimintavaihtoehtoja ovat esimerkiksi nuorten saaminen työelämään entistä aikaisemmin, paikallisen
sopimisen lisääminen sekä Ruotsin mallin mukainen vientivetoinen palkkaratkaisu. Suuri ongelma Suomessa on
luottamuspula ammattiliittojen ja työnantajien välillä. Sitä ei valitettavasti nopeilla päätöksillä korjata.

Hyvä ystävä, en uskalla luvata pikaista parannusta tilanteeseen. Suomi nousee kyllä, mutta se vaatii hartiavoimin
tehtävää työtä ja roppakaupalla kestävyyttä. Nyt suomalaisen sopimusyhteiskunnan periaatteet ovat vakavasti
uhattuina. Loppujen lopuksi on meistä suomalaisista kiinni, voimmeko palauttaa luottamuksen yhteiskuntaamme.

Ilkka Kanerva