25.10.2011 Ajankohtaista eduskunnasta

Eduskunta äänesti perjantaina perustuslain muutoksesta, jossa muun muassa muokataan presidentin valtaoikeuksia sekä kirjataan Suomen EU jäsenyys perustuslakiin. Perustuslain uudistustyötä on tehty jo pitkään ja käynnissä oleva työ on alkanut jo presidentti Mauno Koiviston kaudella. Taustalla uudistuksessa on parlamentaaristen piirteiden vahvistaminen, joka on valittu linjaksi alusta saakka. Kyseessä ei ole hyökkäys presidenttiä ja presidentti-instituutiota vastaan, vaan kehitystä parlamentarismin suuntaan.

Ulkopolitiikan johtajuus ei muutu: presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa edelleen.  Tasavallan presidentti on siis päätöksenteossa aina mukana. Tämä tuo päätöksiin arvojohtajuuden. Presidentin on oltava arvojohtaja, jonka mielipiteet sekä valtioneuvosto että eduskunta ottavat huomioon.

Tasavallan presidentillä säilyy edelleen paljon tärkeitä valtaoikeuksia. Presidentti toimii edelleen mm. puolustusvoimien ylipäällikkönä. Tätä muutetaan siten, että presidentti voi vain poikkeusoloissa luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. Presidentin itsenäisen harkintavallan kaventaminen ei olisi muutoinkaan asianmukaista kaikissa presidentin päätettäviksi kuuluvissa asiaryhmissä.

Presidentti edelleen:

• nimittää tasavallan presidentin kanslian päällikön
• määrää tehtävään edustustojen päälliköt
• nimittää valtioneuvoston oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin
• määrää apulaisoikeuskanslerin sijaisen
• nimittää vakinaiset tuomarit
• nimittää valtakunnansyyttäjän
• nimittää upseerit.

Se, miten Suomi edustautuu EU:ssa, on ollut selvä tähänkin asti: valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Nyt tehdyssä päätöksessä pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa Euroopan unionin muussa toiminnassa.

Perustuslaissa mainitaan jatkossa EU-jäsenyys. Maininta on perustuslain täydellisyysperiaatteen kannalta perusteltu. Maininta on toteava eikä se muuta mitenkään vallitsevaa oikeustilaa: siis mitään Suomen oikeuksista tai velvollisuuksista. Mikäli Suomi siis haluaisi jostain syystä esimerkiksi erota EU:sta, se tapahtuisi edelleen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä tehdyllä päätöksellä eduskunnassa. Lisäksi on huomattava, että perustuslaissa on jo useissa säännöksissä muutenkin mainittu EU.

Kokoomus on suhtautunut myönteisesti eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen aseman korostamiseen – valtioelämämme parlamentarisointiin – muutosten hyväksymisestä on sovittu hallitusohjelmassa.